Heippa!

Maatiaiskanasen Elämää löytyy jatkossa osoitteesta http://maatiaiskananen.blogspot.fi/ Tulethan kanssani uuteen "kotiin" <3 

 

terveisin Maatiaiskananen 

 

Näin sympaattinen otus löydettiin tänään pihalta. Oli kyllä melko vaikuttavan näköinen toukka. Kyseessä Horsmakiitäjän toukka. En ole kyseistä perhosta nähnyt, mutta tarvitseekin iltasella mennä katselemaan, näkyisikö niitä. Tänä vuonna perhosia on kyllä ollu huonosti ja olen niitä kaivannut puutarhaan kovasti. Toivottavasti syksyn myötä niitä vielä tulisi. Pitäisi ihan perehtyä tarkemmin, mitä kaikkia lajeja kannattaisi istuttaa puutarhaan ihan vain ajatellen perhosia. Ja tarjoilisi kyseisiä kasveja toukkien ravinnoksi <3 

Söpö ruttuturpa <3

Ukonhatut ja malvat ovat jo kukassaan. Söpö pari. Ukonhattuihin tosin on iskenyt härmää. Samoin Tie Dye-kärhössä sitä on. Muuten toistaiseksi sitä ei ole kauheasti esiintynyt, yllättävää kyllä. 

Hassu tämä daalia. Luonnossa vähän oranssimpi, kuin kuvassa. Ei minun lempparini daalioista, mutta söpö omalla höppänällä tavallaan :)

Tähän olen aivan rakastunut. Jännästi tekee ensin vaaleankeltaisen nupun ja aukeaakin keltaisena. Kukan kasvessa se muuttuu tuollaiseksi vaaleanpunaiseksi. Aivan mielettömän ihana <3 

Päivänsinen ensimmäinen kukka. Kun olin lapsi, niin naapurin täti kasvatti näitä ja toi minun huoneeseen yhden kasvamaan. Hän istutti sen ruukkuun ja teki langasta kulmaikkunani ylle tuen sille. Vaikka usein tämän kukinta jää melko olemattomaksi jostain syystä, niin silti tätä täytyy aina kasvattaa, kun tuo muisto on yksi ihanimmista. Kyseinen täti istutti miuhun puutarha-höperyyden siemenen <3 Ehkäpä ensi kesänä laitan meidän makkarin kulmaikkunaan tälläisen kasvamaan...

Hollanninkurjenmiekan sipuleita ostin keväällä ilman suuria odotuksia. Kuvissa tämä on niin upea, mutta aiemmin tämä ei ole minulla kukkinut. Mutta tsä däää, nyt kukkii <3 Syksyllä vien nämä sipulit kellariin talvehtimaan turpeeseen. Näiden taustalla alkaa kohta kukkimaan punainen syysleimu. Toivottavasti kerkiäävät yhtä aikaa kukkimaan.

Eilen poimittiin lasten kanssa viinimarjoja ja karviaisia. Laitetaan lähipäivinä mehumaija porisemaan ja keitetään ensimmäiset omat mehut <3 Meinaatko sinä keittää mehuja tänä vuonna, vai mitä teet marjapensaiden antimista?

Eilen olikin aikamoinen myräkkä. En ole itse aiemmin moista nähnyt. Vesikin tuntui pyörivän ilmassa, eikä tullut suoraan alas. Tyttöjen kesäikkunasta tuli sadevedet sisään. Olimme HerraMiehen kanssa kesäkeittiössä katsomassa myrskyn nousua, mutta sateen alkaessa tulin sisälle, kun ajattelin, että lapset saattavat säikähtää, kun ryske alkaa. Eivät onneksi säikkyneet. Isommat olivat innoissaan ja Taikakin suhtautui melko rauhallisesti. Vähän ehkä jännitti, mutta siskojen into oli tarttuvaa. Vieressä kuitenkin halusi tytteli nukkua, että ilmeisesti vähän jännitti kuitenkin. Sähköt hävisivät klo 20.30 ja palasivat vasta tänään puolen päivän aikaan. Eli olimme ilman sähköä yli 15 tuntia. Vähän harmittaa jääkaapin sisältö... Mutta ompahan hyvä tekosyy syödä valtavat määrän, kun ei noita uskalla kovin kauaa enää säilytellä ;)  Mutta huomaa kyllä hyvin, miten tottunut sitä on sähkön tuomaan helppouteen. Oli vähän orpo olo aamulla, kun pohdittiin kahvinkeittoa. HerraMies ystävällisesti lähti kesäkeittiöön kiehauttamaan vettä, jotta saatiin kahveeta. Pakko myöntää, että kun sähköt tuli takaisin, niin olin enemmän kuin onnellinen hyvänmakuisesta, kunnon kahveesta ;)

 

Eilen luin Klaara myrskystä, mutta eräs lukija kertoi, että nimi on virallisesti Kiira. Ja näin olikin. Ja oli vielä rajuilma, eikä myrsky. En ollu ihan klaarannu tätä hommaa ;)

 

Puutarha säilyi lähes tuhoitta. Kaksi daalia oli kaatunut (muttei katkennut) ja takapihan kompostipenkki oli vähän sikin sokin. Meidän tontilta ei ollut puitakaan kaatunut, mutta tuossa tiellä on koivu nurin sähköjohtojen päällä. 

 

Näin vähillä tuhoilla selvittiin:

 

 

 

 

Kuvien perusteella osalle on tullut isojakin vahinkoja myrskyn aikana :( Toivon mukaan sinä säästyit vahingoilta <3

 

Tein pikaisen laskelman meidän pihassa olevista kärhöistä; 28 erilaista kärhöä ja joitakin on useampia samanlaisia. Kaikki eivät kuki tänä vuonna, mutta sekään ei haittaa. Alkukesästä saakka on joku kärhö ollut kukassa. Osan kärhöistä toin vanhasta kodista ja osan ostin tänä vuonna. Osa oli kellarissa talvehtimassa, kun löysin viime syksynä niitä eurolla :) Tänään kävin tyttärien kanssa vähän shoppailemassa ja löysin 5 uutta kärhöä alesta. Kahta niistä minulla jo olikin, mutta kun halavalla sai ;) Ja kärhöt on niiiiin ihania, ettei niitä kyllä liikaa voi olla.

 

Tässä tämän vuoden kukkijoita:

 

Princess Kate: Hyvin pieni ja sievä, kellomainen kukka. Näitä ostin viime syksynä alesta ja ne talvehtivat kellarissa. Nämä löytyvät "oksennuspenkistä", jossa kiipeilevät edellisen omistajan tekemässä metallisessa taideteoksessa ja viereisissä pensaissa:

 

Ville De Loyn. Ompas hurja valoitus...

 

Taiga. Tämä piti saada ehdottomasti nimen takia. Tyttäreni ovat Ilona, Julia ja Taika. Julialle oli jo oma kärhö Mme Julia Corrervon ja nyt Taika sai tämän. Ilonalle ei valitettavasti ole omaa nimi kärhöä. Ollaan vähän pohdittu, että kokeilisimme itse risteyttää Ilona kärhön. Tuntuu vain jotenkin melko hankalalle prosessille.

 

 

Takapihalle istutin Nioben. Keväällä katsoin kyllä, että ihan kuin siinnä olisi kahdet erilaiset lehdet ja heitinkin puoli vitsinä HerraMiehelle, että taisivat edelliset omistajat kaivaa tästä villiviinin juurakon mukaansa, eikä kärhöä, kuten sanoivat tekevänsä. Nyt nimittäin siinä kukkii sekä Niobe, että Jackmannii. Minua ei harmita kyllä ollenkaan, mutta heitä kyllä saattaa vähän harmittaa...

 

 

 

 

Mrs. N. Thompson

 

Dr. Ruppel. Tälläisen ostin tänään vielä toisen eurolla ;)

 

Alba Luxurians. Tämän kärhön kanssa meillä on pieni "vahinko" menneisyys. Ostin Nioben, mutta yllätyin kun sen kanssa alkoi kukkimaan ihan toisenlainen kärhö. Juuri tälläinen Alba Luxurians oli vahingossa päätynyt samaan ruukkuun. En ollut moisesta edes tiennyt ja rakastuin kovasti. Se kärhö on muuttanut useampaan kertaan ja on vähän raasu. Ostin keväällä uuden ja nyt niitä on sitten kahdessa paikassa meidän pihassa. Tässä uusimman kukintaa:

 

Guernsey Cream

 

Etoile Violette. Tämä on kyllä vähän kauhean värinen... Toivon mukaan kukan väri kaunistuu, kun vähän vanhenee... Tämän piti olla ihan sininen, mutta enemmän lilan mustalta tämä livenä näyttää...

 

 

Vielä muutamat kärhöt odottavaat kukintaansa nuppuina. Ja ensi vuodellekkin jää paljon uutta odotettavaa ;)

 

En tiedä, johtuuko piheydestä vai pienistä tuloista, mutta tykkään haalia alennuksesta kasveja. Niitä löytyy aina yksi sieltä ja toinen täältä. Ja etsiminenkin on mukavaa ;) Sitten ei harmitakkaan, jos joku kasvi ei menesty, kun siihen ei ole panostanut kovinkaan paljon rahaa. Tässä muutamia lähi aikoijen ale-löytöjä :)

 

Sitruuna ja viikuna löytyivät läheisestä puutarhamyymälästä 3 eurolla per kasvi. Hauska kokeilla, miten talvehtiivat kellarissa. Istutan vielä isompiin ruukkuihin ja annan syyslannoitetta, jotta jaksaisivat paremmin talven pitkän kylmän ja pimeän.

 

 

Nimetön syyshortensia oli 5 euroa ja sisarusvadelma 2e. Meidän vadelmissa on ilmeisesti marmoritauti, joten aletaan pikku hiljaa tekemään uuteen paikkaan uutta vadelmatarhaa. Toistaiseksi vadelmat kyllä ovat olleet isoja, mutta makeiksi niitä ei kyllä voi kutsua. Onneksi on sokeri keksitty ;) Käsittääkseni marmoritauti muuttaa lopulta marjat pieniksi. 

 

 

Kuva on surkeista surkein, mutta löysin 5 eurolla Kuokkala- luumupuun tokmannilta. En edes tajunnut, miten iso puu oli, kunnes yritin laittaa sen autoon. Ihmettelin kyllä, miksi ihmisillä oli jotenkin olevinaan tosi hauskaa kassalla, kun lapset huokailivat äitin intoa ostaa puu, kun halavalla sai, eikä se edes mahdu autoon. Oikeassa olivat mokomat. Muutama oksa katkesi, mutta ei se haittaa. Myös pelakuita ostin alesta, kun ajattelin jo ensi vuotta ;) Ja vielä nuo kerkiäävät tänä vuonnakin kukkimaan.

 

 

Eilen ostin ekat syyssipulit. Tosin ihmettelin hieman, miksi osassa sekoituksissa oli kruunuvuokkoja, kun ne eivät Suomessa kuitenkaan talvehdi. Nooh, laitan ne tämän vuotisten kanssa kellariin talveksi, joten ei niistä minulle haittaa ole. 4 erilaista sekoitusta näytti olevan ja maltillisesti otin vain nämä kaksi. Tänä vuonna saattaa kyllä olla, että syyssipuleita tulee hamstrattua, kun viime vuosi jäi muuton takia väliin. Vahinko on ehdottomasti otettava takaisin, eikö totta? Vieläkin muistan sen tuskan, kun näin mielettömissä aleissa narsisseja, tulppaaneja ja jättilaukkoja, eikä ollut paikkaa, mihin niitä laittaa. Ai jaij, pahaa tekee vieläkin. Täytyy lääkitä tuskaa tänä vuonna!

 

 

Härkäpapuja päästään tänään maistelemaan. HerraMies ei ole ollenkaan innoissaan näistä ;) Täytyy myöntää, että itse olen kyllä melko tohkeissani. Omien kanojen munista kananmunakastiketta, oman maan pottuja ja lisukkeena itse kasvatettuja härkäpapuja... Hitsi, toivonmukaan en koskaan turru tähän fiilikseen. Tämä jos mikä tekee ihmisen onnelliseksi <3